Kannattaako kaikki IT-laitteet olla laiterekisterissä?
Kun puhutaan IT-laitteiden elinkaaren hallinnasta, huomio kiinnittyy useimmiten läppäreihin ja älypuhelimiin. On toki selvää, että arvokkaimmat työvälineet saavat suurimman huomion, mutta riittäkö tämä vai pitäisikö laiterekisteriin kuitenkin lisätä myös muut yrityksen omistamat IT-laitteet?
Kuinka monta näyttöä tai headsettiä meillä on?
Monet työntekijät tarvitsevat lisälaitteita, kuten näyttöjä, telakoita ja headsettejä. Ne eivät ehkä tunnu yhtä kriittisiltä kuin läppärit tai puhelimet, mutta kokonaisuuden kannalta niidenkin ajantasainen seuranta on tärkeää. Sama pätee IT-infraan, esimerkiksi verkkolaitteisiin, palvelimiin ja muihin tukilaitteisiin.
Arjessa lisälaitteisiin liittyvät kysymykset ovat yleisiä ja kuormittavat helposti IT:ta.
- Onko meillä yhtään vapaata näyttöä?
- Voinko ottaa yhden näytön kotitoimistolle?
- Onko Pekka palauttanut lisänäytön?
- Sini aloittaa ensin viikolla. Onko meillä vapaana headsettejä vai pitääkö tilata uusi?
Lisälaitteet voivat olla myös arvokkaita ja täten käyttämättömät tai kadonneet laitteet aiheuttavat suoraa taloudellista tappiota yritykselle. Hyvällä seurannalla laitteiden elinkaaren arvo saadaan helposti maksimoitua.
Esimerkki IDR:n asiakkaalta:
Yritys päätti lisätä myös headsetit laiterekisteriin. Ennen tätä kuulokkeet katosivat helposti, minkä vuoksi käytössä oli halvempi malli, joka rikkoutui valitettavan helposti. Kun headsetit otettiin mukaan seurantaan, yritys pystyi hankkimaan laadukkaampia malleja, joiden elinkaarikustannus osoittautui selvästi aiempaa paremmaksi. Seurannan ansiosta laitteita ei enää kadonnut, ja käyttäjät alkoivat pitää niistä paremmin huolta. Työntekijäkokemus parantui myös laadukkaampien kuulokkeiden käytön ansiosta. Lopulta yksinkertainen toimenpide säästi sekä vaivaa että rahaa.
Miksi lisälaitteiden seuranta on vaikeaa?
Toisin kuin kannettavat ja puhelimet, lisälaitteet eivät aina ole kovin pitkään yksittäisen henkilön käytössä. Tämän lisäksi niitä ei löydy UEM- tai MDM-järjestelmistä. Esimerkiksi osa näytöistä voi olla toimistolla yleisessä käytössä ja osa taas työntekijöiden kotona. Jos nämä laitteet eivät ole näkyvissä laiterekisterissä, niiden systemaattinen seuranta on lähes mahdotonta.
Pahimmillaan uusia laitteita tilataan, vaikka varastossa olisi käyttämättömiä. Jo keskikokoisessa organisaatiossa tämä voi tarkoittaa tuhansien eurojen turhia lisäkustannuksia vuodessa. Kun lisälaitteet tuodaan heti oston yhteydessä laiterekisteriin, niiden seuranta helpottuu ja systematisoituu.
Intune ja Jamf seuraavat aktiivisia laitteita, mutta entä käyttämättömät?
Lisälaitteiden lisäksi myös läppäreiden ja puhelimien seuranta voi ontua. Moni ajattelee, että Intune tai Jamf riittää näiden laitteiden osalta. Todellisuudessa esimerkiksi Intune on suunniteltu aktiivisten laitteiden hallintaan. Heti kun laite menee offline-tilaan tai päätyy varastoon, se katoaa näkyvistä. Ilman kunnollista laiterekisteriä myös nämä laitteet jäävät seurannan ulkopuolelle.
Mikäli haluat paremmin ymmärtää, miksi laitehallintaa ei kannata jättää vain Intunen varaan, niin voit lukea lisää täältä.
Moderni laiterekisteri kokoaa kaiken tiedon yhteen näkymään
Kun kaikki yrityksen IT-laitteet saadaan seurannan pariin, syntyy parempi kokonaiskuva, jonka avulla laitteiden elinkaarien arvoa voidaan parantaa. On tärkeää myös varmistaa, että käyttämättömät läppärit ja puhelimet eivät katoa seurannasta.
Hyvän laiterekisterin avulla näet yhdestä paikasta, mitä laitteita on käytössä, varastossa tai menossa poistoon. Samalla vältät turhat hankinnat, säästät kustannuksissa ja vapautat IT-tiimin aikaa tärkeämpiin tehtäviin.
Jos etsit tehokasta mutta helppokäyttöistä laiterekisteriä, varaa meiltä lyhyt demo ja näe itse, miten IDR toimii käytännössä.
